Laaturemontti

2.10.2016 Markku Hapulahti

Menneet kokemukset jaksamisesta ja ajankäytön mahdollisuuksista eivät olleet todellisuutta tänään. Remontin yksittäiset osat olivat kyllä hallussani, mutta kokonaisrasitus oli jotain enemmän. Puolen vuoden vuorovaikutustiedostot tallentuivat kansioon "isi remontoi taas" – mielikuva, jota yritin murtaa parilla elämysretkellä. Tietenkin toivomme huoneen kannustavan esimerkiksi musiikin harrastamiseen.

Samankaltaisia päätösmalleja sekä projekteja on ollut ennenkin, ja päällisin puolin ne ovat näyttäneet tavoittelemisen arvoisilta. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että osa projekteista olisi saanut jäädä sinne innostusvaiheeseen, ja suurin osa olisi pitänyt toteuttaa toisin. Ihan kuin valinnoissa olisi jokin salainen ainesosa piilossa. Saatamme sopia jostakin yleisemmästä päämäärästä, mutta sanomatta jää, mitä oikeasti tavoittelemme tai miten sinne luovitaan. Ja juuri tämä näkymätön ja sanoittamaton osa ottaakin vallan seurauksista.

Olen liitossa, joten pelkästään minua koskevia asioita ei enää ole olemassa. En pysty ennustamaan kaikkia aiheuttamiani tulkintoja tai seurauksia, mutta onneksi minun ei tarvitsekaan. "Vahdi ajatuksiasi, niistä tulee sanoja. Vahdi sanojasi, niistä tulee tekoja. Vahdi tekojasi, niistä tulee tapoja. Vahdi tapojasi, niistä tulee luonne. Vahdi luonnettasi, siitä tulee kohtalosi" Laozi/daodejing (n. 300 eKr). Kova työ on tehnyt minusta hyvän ohjailijan, mutta olen aina ollut erinomainen tavoitteiden yhdistelijä. Haluan luoda harrastusmahdollisuuksia koko perheelle, hankin arvostusta itselleni, lisään osaamistani ja talon arvoa...yhdellä huiskaisulla tippuu läjä kärpäsiä. Mutta miksi tyytyväisyys ei vain vuoda yli, tuntuu kuin jokin tavoite jäisi saavuttamatta? Ehkä sisäinen laatuinsinöörini laiskottelee, kun asioilla on jo nimetyt laatikot ja automaattiset toimintamallit. Tai sitten olen kouluttanut "hänet" tavoittelemaan mahdollisimman paljon nopeita pikavoittoja, jolloin ei kannata tähystää kovin pitkälle, asettua toisten kanssa samalle tasolle tai jakaa muille omastaan.

Itse asiassa kysymys onkin järjestä ja sydämestä, jotka ovat kiinni aivan eri maailmoissa. Järki yrittää vastata parhaan kykynsä mukaan kysymykseen, mikä on tässä tilanteessa oikein ja parasta, tai mikä on väärin. Mitä kovemmin etsin vastausta, sitä kauemmaksi se pakenee. Sydän ei taas kysele mitään, se kiinnittyy suoraan rakkauteen, vapauteen, iloon ja rauhaan. Sydämen voimanlähde tuottaa itsensä näköisen elämän ympärilleen automaattisesti; ja koska suunta on itsestä ulospäin, kaikki mitat ovat aina täysiä. Haluan rakentaa sydämeni asioita, mutta osaan käyttää vain järjen välineitä. Montako remonttia vielä tarvitaan ennen kuin laatuinsinööri tarkastaa työmaan!

 


Markun muita blogi-kirjoituksia

 
Markku Hapulahti
markku hapulahti m Hieron sopimusehtoja sinunkaupoille itseni kanssa. Perustietoja: ikää vasta 40, tahdoimme -01, kolme lasta, kotipaikka Riihimäki.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok