Kotipiha kulkee mukana

5.2.2017 Marko Huhtala

Otsikko on suora lainaus anoppini sanonnasta. Tuolla sanonnalla tarkoitetaan sitä, että se mistä olemme, millainen lähtöperheemme ja sukumme on, vaikuttaa siihen millaisia olemme.
Olen ollut huomaavinani, että meissä ihmisissä on ajoittain toisia ärsyttäviä piirteitä. Avioliitossa saamme usein askarrella näiden piirteiden kanssa.

Vaikka sukulaisemme, vanhempamme, appivanhempamme jne. ovat kuinka rakkaita ja tärkeitä, heissäkin on valitettavasti piirteitä, jotka joskus ärsyttävät meitä. Jokaiselle on vallan tuttua se, että avioliiton riitatilanteissa lämpötilaa voi lisätä näppärästi sanonnoilla: " käyttäydyt kuin äitisi" tai "olet juuri kuin isäsi".
Tilannetta ei helpota se, että valitsemme puolisoksemme usein ihmisen, jolla on omien vanhempiemme niitä piirteitä, jotka ei aina ole parhaita. Tuomme parisuhteeseemme lähtöperheistämme rakennusaineita ja myös tapoja jotka ovat vähemmän rakentavia.

Kaunis ajatus sukupolvien ketjusta ja harmoniasta on varsin usein epätodellinen. Toki tämä ketju on parhaimmillaan ja aina joskus sitä harmoniaa lisäämässä, mutta monesti se voi olla myös varsin suuri parisuhdetta rasittava tekijä.
On siis tärkeää ymmärtää miten tuo kotipiha vaikuttaa omaan elämäämme ja mitä asioita se tuo tullessaan siihen perheeseen jota rakennamme. Jokaisen meidän on rakennettava oman perheen tavat ja toimintamallit. Pahinta on se, jos sitä on rakentamassa myös edellinen sukupolvi yrittäen ohjailla sivusta omien ajatusten mukaisesti. Ne ei aina osu kohdalleen.

Omassa perheessämme meidän on hiottava tilanteemme niin, että edellisillä sukupolvilla on oma paikkansa ja tärkeä rooli. Kristilliseen arvomaailmaan kuuluu vanhempien kunnioittaminen. Se ei kuitenkaan tarkoita kaiken hyväksymistä. Lisäksi täytyy muistaa, että kunnioitus ansaitaan, opetetaan ja on aina kahden suuntaista.

Kunnioitus on rakkautta, joka ei riko toista. Kunnioitan, koska minua on kunnioitettu.

Vanhempien kunnioituksen lupaus on menestyminen. Menestyminen vaatii työtä. Menestymistä mitataan sillä, että on asetettu tavoitteita ja saavutettu ne. Raamattu puhuu edellisten sukupolvien tuomasta siunauksesta ja kirouksesta kolmanteen ja neljänteen polveen asti.
Sukujen kirotut tavat muuttuvat siunaukseksi, kun määrätietoisesti opettelemalla katkaisemme huonot tavat ja näin siunaamme omia lapsiamme. Huonojen tapojen tuomaan henkiseen taakkaan ja sielussamme olevaan painolastiin taas auttaa rukouksen kautta tuleva Jumalan apu. Hän vapauttaa meidät rakkaudellisen hallitusti prosessin kautta näistä taakoista.

Kunnioituksen ja siunauksen ketjun rakentaminen on paras tapa siunata lastemme tulevaa parisuhdetta ja koko elämää. Jokaiseen vihkitilaisuuteen tulisi lisätä kuvainnollinen osa siitä, miten nämä kaksi rakastavaista nyt luopuvat vanhemmistaan ja vanhempien on ymmärrettävä, että lasten suhteen on siirrytty aivan uuteen aikaan.
Siinä missä uusi pariskunta opettelee keskenään puhumaan toistensa rakkauden kieltä, tulisi vanhempien opetella puhumaan uuden syntyneen parisuhteen ja perheen rakkauden kieltä. Hyvät ja huonot neuvot on tuossa vaiheessa jo annettu. On siirrytty lasten suhteen pyydettyjen neuvojen aikaan. Nyt ei ole aika enää opettaa, vaan luoda suhde uuteen perheeseen, joka ei ole omien toetutumattomien haaveiden temmellyskenttä.
Parasta kieltä ei ole esimerkiksi se, että jos itsellä on ollut lapsena vähän leluja ja kireä pipo, hukuttaa uusi perhe romukasan alle ja sopimattomiin vaatetuskokonaisuuksiin. Eri asia on tietysti se jos tämä on perheen toive.
Omalla taitamattomalla kyvyllä voi pahimmillaan vain rasittaa seuraavan sukupolven parisuhdetta. Täytyy muistaa, että olemme edeltävä sukupolvi ja seuraava. Parisuhteemme on tässäkin mielessä usein ristiaallokossa.
Paras tapa siunata tulevaa ja edellistä on rakentaa omasta liitosta kestävä koti ja itsenäinen, mutta avoin "yksikkö" sukupolvien ketjussa ja näin luoda onnistumisen edellytyksiä tuleville parisuhteille.


 


Markon muita blogi-kirjoituksia

 

Marko Huhtala

markoPerheen isä, jonka harrastuksiin lukeutuu mm. puutarhanhoito. Työasuun kuuluu valkoinen panta, jota sokerinpalaksi kutsutaan.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok